Painoja

Tänään punnitsin kaikki marsut. Viime vuonna tuli harvoin punnittua, vain silloin kun joku tuntui kopeloidessa hurjasti muuttuneen. Tilasin alkuvuodesta Ifolorilta itselleni kalenterin jossa on ottamiani marsukuvia ja siihen on nyt tullut hurjasti pistettyä kaikkea muistiin. Kerran kuukaudessa painot, astumiset, lasketut ajat, näyttelyt yms. Toisaalta kaikki nämä löytyvät myös kännykästäni (paitsi painot), mutta onpa jossain muuallakin sitten tallessa. Painot olivat kaikilla paitsi Peralla noussut vaihdellen 20-100g, joka on ihan hyvä juttu. Jossain vaiheessa oli kaikilla paino tippunut ja vähän laihan tuntuisia kun heinä oli vähän huonompaa. Nyt kun löytyi taas hyvää heinää, näkyy se myös positiivisesti marsuissa :)

Kooka on pitkästä aikaa saannut nostettua painonsa yli 1000g! Se on nyt hyvällä tavalla muhkea. Normaalisti sen paino pysyy aikalailla 900g tienoilla ja tipahtaa siitä heti alemmas jos pellettejä säännöstelee liikaa tai jos ei ole Kookan makuun sopivia. Nyt Kookalla ja kaikilla tytöillä on ollut suht vapaa pääsy pelletteihin koska joukossa on kasvavia neitejä, mutta eipä ole nuo vanhemmatkaan ihan hirmuisesti lihonneet. Martta on ollut hurjan pienikokoinen ja sillä kesti hurjan kauan päästä 800g paremmalle puolelle. Nyt 13kk iässä se painaa n. 900g ja enempää ei tarvitsee painon nousta sen rupeamatta läskistymään. Tämän ja aikaisempien stressihilseilyiden takia se ei poikasia saannutkaan, vaikka ihan nätti tyttö onkin. Mikään todella pienihän se ei ole ja saffronit vissiin muutenkin ovat vähän pienikokoisempia (Liski joka samaa sukua on myös vain n. 950g), mutta tuntui kuitenkin parhaimmalta antaa olla.

Pikkutytötkin kasvavat. Alchemilla lähenee pikkuhiljaa nyt 6kk iässä 700g ja on oikein tiukka pakkaus. Babiana painaa jo 5kk iässä 780g, mutta on vähän sporttisempi kropaltaan, kuten Helmikin oli. Ihan on äitiinsä tullut tämä neiti :) Hurjan nopeasti nämäkin pienet kasvavat. Ehkä jopa vähän liian nopeasti.

Ainoa jolla paino on tippunut on Pera. Tämän ja Paavon yhteiselo ei enää toiminut ja nyt tällä hetkellä jakavat häkkinsä väliseinällä. Liian helposti en halua luovuttaa urosparien kanssa, mutta Peran tilanne meni siihen että se makasi vain yhdessä nurkassa ja kiljui kun Paavo tuli lähellekään. Aina kun se yritti pois jahtasi Paavo sen takaisin. Siinä vaiheessa kun Peralle ei enää ruoka maistunut ja kökki omassa nurkassaan ihan apaattisena oli väliseinä pakko laittaa. Nyt on pappa taas oma itsensä, nukkuu rentona päikkäreitä ja tulee ruoka-aikaan häkin reunalle roikkumaan <3 Harmittaa kyllä vietävästi. Nyt on kolme aikuista urosta yksin istumassa, onneksi kaksi nyt sentään erotettu vain väliseinällä. Ei yhtään kiva tilanne.

Tänään on myös leikattu 168 marsukynttä! :)

Porkkanan naatteja!

Yksi päivä syötiin myös mustikoita

Jäi uudet herkkuheinät häkin eteen, ja Liski etevänä ja
 aina niin uteliaana päätti hypätä häkistään muita
ennen heiniä maistelemaan. Kyllä kelpasi :)

Riitapukarit

Me ollaan pikkuhiljaa palattu kotiin mökkireissulta ja on ihanaa saada olla taas kotona, vaikka mökkeileminenkään ei mikään huono vaihtoehto ole. Sää ei ihan ollut puolellamme. Aurinko kyllä paistoi aina välillä pilvien takaa, mutta meren rannalla tuuli niin kovasti että ulkona sai käyttää toppatakkia ja sisälläkin ohuempi takki oli käytössä vaikka puut oli laitettu takkaan palamaan.

Ihan rauhassa ei kuitenkaan saatu mökkeillä, vaikka luotettavimmista luotettavimmat eläinvahdit, eli vanhempani pitivät eläinlaumasta huolta poissaollessamme. Jo ensimmäisenä päivänä jouduttiin viemään Elvis takaisin kotiin, kun sen mökkeilystä ei tässä tuulessa oikein tullut mitään. Elvis kun on sellainen kissa joka mieluusti tulee mukaan ihan minne vaan jos vaan saa ja on kokoajan reipas oma itsensä. Tuuli ja kaikki siitä aiheutuva melu oli kuitenkin liikaa tällä kertaa, joten vietiin pikkukissa kotiin.

Muiltakaan ongelmilta ei vältytty kun tiistaina oli tullut soittoja ja viestejä hurja määrä jossa kehotettiin soittamaan heti takaisin. Pahinta tietenkin peläten soittamaan vanhemmille. Onneksi mitään hengenhätää ei ollut. Pera ja Paavo olivat onnistuneet jotenkin irrottamaan pleksiseinän, jonka seurauksena Pera löytyi naaraiden aitauksesta. Siinä oli sitten pakko ottaa ja ajaa kotiin auttamaan etsimään kaikkien kermapeppujen seasta se oikea kun "näillä kaikillahan on tissit". Kotiin päästyäni oli kuitenkin karkuri jo tunnistettu ja pistetty toiseen häkkiin. Toivotaan vaan ettei mitään vahinkoa ole sattunut, ainakin Kooka huristeli siihen malliin, että sen ohi on tuskin helposti tyttöjen luo päästy.

Pistin Peran ja Paavon toiseen häkkiin, tuohon hätään kun ei vanhaa saannut kunnolla korjattua kestäväksi. Tunnin seurasin poikien menoa ja kun vihdoinkin kävivät yhdessä makoilemaan pienten jahtausten ja hampaiden kalisutteluiden jälkeen pääsin palaamaan mökille. Onneksi mökki oli vain n. 15min ajomatkan päästä vuokrattu.

Näköjään rauha ei kestänyt pitkään koska illalla olikin jo seuraava häkki tuhottu ja jompikumpi pojista taas tipahtanut naaraiden luo. Miten ne on onnistunut tuhoamaan kaksi kerrosta ja juuri silloin kun itse on poissa? Lopuksi oli pakko siirtää naaraat vähän ahtaasti ylähäkkiin asumaan ja Pera ja Paavo alas. Hurja hampaiden kalistelu ja jahtaaminen. Huoh. Liekö Paavo yrittänyt vallankaappausta nyt kun Pera on jo vähän iäkkäämpi ja sitä saa välillä olla jo ihan herättelemässä päiväuniltaan. Nyt vielä sekotti nuo tyttöjenkin hajut enemmän poikien päät. Koskaan ei näillä pojilla mitään suurempia riitoja ole ollut. Vielä tätä kirjoittaessa on kavereilla välit vähän kireällä, toivottavasti sopu kuitenkin syntyy uudelleen. Tänään onkin porailtu varmuuden vuoksi uusia pidikkeitä plekseille ja nyt pitäisi kyllä pysyä paikallaan!

Muutakin vähän haikeaa on tapahtunut, kun Helmikin muutti loppujen lopuksi uuteen kotiin. Sain kyselyä jos vielä olisi jotain marsuja myynnissä ja koti vaikutti niin hyvältä, että Helmi saikin lähteä sinne viettämään "eläkepäiviään". Helmille ei enää ollut toisia poikasia suunnitteilla ja jossain vaiheessahan jostain on kuitenkin luovuttava, jotta marsumäärä kasvatuksen takia ei kasva liian isoksi. Hyvä koti kun on tiedossa, niin helpompi päästää lähtemään, vaikka vähän surku ja ikävä tuota ihanaa marsuneitiä jäikin <3 On se niin eri asia luopua jostain joka on asunut täällä kauemmin, kuin luovutusikäisestä poikasesta, jonka myyntiin on varautunut jo alusta lähtien. Heihei, Helmi <3

Loppuun vielä alkukesästä otettuja kuvia, joita en vielä koneelle ollut kerennyt ladata. Älkää hirveästi häiriintykö likaisista plekseistä. Niitä saisi melkein olla pesemässä joka päivä jos haluaisi että ne pysyvät ihan puhtaina.

Kesäloman kuulumisia

Joku varmaankin jo huomasi, että blogin ulkoasu on kokenut hiukan muutoksia. Hiukan piti kesäisempiä värejä pistää blogiin, mutta siinä sitten sekoiltuani koodien kanssa tarpeeksi, oli fiksumpaa vain vaihtaa kokonaan uuteen. Tämän tottumiseen tulee kyllä menemään hetki, vanha oli niin kiva ja kerkesikin olemaan käytössä todella kauan. Myös marsujen esittelysivujen kuvat tuli vaihdettua varmaan n. kuukausi sitten ja sainpa eilen myös tuon Marsujen koti-sivun kirjoitettua valmiiksi. Sivupalkissa näkyvät instagram-kuvatkin näkyvät ja päivittyvät taas sitä mukaan kun uusia kuvia tulee lisättyä. Oli jossain vaiheessa lopettanut toimimisen. Pientä hienosääntöä siis blogin puolella tapahtunut :)

Muuten arki rullaa marsulassa tuttuun tapaan. Muutama viikko sitten Bromus löysi itselleen kodin, jossa se saa vielä hiukan kasvaa ja sen jälkeen pääsee kastroitavaksi ja saa nauttia naisseurasta :) Alnus jäi vielä kotiin, mutta seuraavana päivänä siitäkin tuli kyselyä. Valitettavasti ongelmilta ei säästytty, kun olin kerennyt Alnuksen siirtämään yksin asuvan Jambon seuraksi, mutta kunnon tappeluhan siitä tuli! Ensin näytti siltä että selvittiin vain puremahaavoilla, mutta parin päivän päästä Alnuksen nivusiin oli muodostunut paise. Matkattiin siis Linnunmäkeen jossa määrättiin aluksi kipulääkettä ja antibiootit. Paise ei kuulemma ollut vielä niin selvä ja kyse oli enemmänkin turvotuksesta. Viikon päästä käytiinkin sitten uudestaan ja tällä kertaa turvotus oli laskenut ja paise muodostunut kunnolla, joten pääsivät sen rauhoituksessa tyhjentämään. Kipulääkitystä ja ab-kuuria jatkettiin ja paisealuetta putsailtiin viikon ajan. Eilen oli kontrolli ja ainakin kaikki mätä oli pysynyt poissa. Hiukan vielä kudosnestettä tuli ulos ja paise aukaistiin kunnolla vielä kerran, koska jos sen olisi nyt antanut umpeutua kunnolla, olisi kuulemma uusiutunut jossain vaiheessa. Eli vielä viikko jatkuu Alnuksella hoidot. Alnus pääsi kuitenkin illalla jo tutustumaan uuteen kotiinsa jossa hoidot jatkuvat. Me lähdemme mökkeilemään, joten pikkumarsun hoito olisi tullut todella vaikeaksi. Sen lisäksi uusi perhe oli jo saannut hurjan pitkään odottaa Alnuksen parantumista (odottavan aikahan on tunnetusti pitkä) ja ehdottivatkin, että voivat Alnuksen jo heille hoitoon ottaa. Parempi kaikin puolin siis näin :) Alnus tulee vielä seuraavalla viikolla meidän kanssa kontrolliin kun käydään Elvis-kissa kastroimassa ja sen jälkeen toivonmukaan voi jatkaa kasvamista isoksi pojaksi uuden kaverin seurassa ilman mitään ongelmia.

Nyt mietinnässä on vielä Jambon tilanne kun se joutuu yksin asumaan. Jossain vaiheessa se asui Kookan kanssa, mutta Kookan silmät kun tahtovat välillä nykyyän hiukan vuotaa, on sen parempi asua Hertan hellässä huomassa kun se aina ennenkin Kookan silmiä ja korvia nuoli <3 Muutenkin Kooka-papan on kivempi viettää vanhuusvuosiaan tyttöjen joukossa. Voi sitä hurinaa ja purinaa. Ensin mietin Jambon myymistä, mutta tällä hetkellä on kallistuttu enemmän kastroinnin puoleen. Toinen hurisija olisi ihan hyödyllinen tyttöjen sekaan, mutta mietitään vielä.

Mitäs muuta? Tytöt asuvat kaikki tällä hetkellä samassa laumassa ja alimmasta häkistä on otettu toinen pleksireuna pois ja tiloja jatkettu taikisaitauksella. Näin jatketaan vielä hetki, mutta jossain vaiheessa olisi tarkoitus taas jakaa tytöt pienempiin laumoihin. On kyllä ollut kiva seurata niiden laumakäyttäytymistä isommassa laumassa. Niin hauskoja! Tuo aitaus vaan on niin tiellä siinä suoraan häkin edessä, että pikkuhiljaa alkaa ärsyttämään papanoiden seassa kävely.

Me jatketaan lomailua! Ihanaa vihdoinkin viettää kunnon pitkää kesälomaa! Viime kerrasta onkin varmaan jo yli viisi vuotta. Kesät kun on aina mennyt töissä, ja korkeintaan viikon tai pari on saannut lomailla. Nyt nautitaan kuukauden lomasta ihan kunnolla! :)

Viitaila 30.7.2016

Viitailassa järjestettiin kesänäyttelyt ja sinne matkattiin pienen marsulauman kanssa. Näyttelyt olivat kaksipäiväiset ja paikanpäälle olisi saannut jäädä yöksi, mutta itse olin ilmoittanut marsut vain lauantaille.

Oli kyllä mukava paikka ja sääkin oli suurimmaksi osaksi aurinkoinen vaikka kotimatkalla pari sadekuuroa meidät yllätti. Ihanaa oli aamuauringossa ajella peltomaisemia ihastellen melkein koko matka, moottoriteitä kun on tullut tuijoteltua ihan tarpeeksi. Tuo toinen puoliskoni joka myös uhrautui mukaan olisi ehkä mielummin viihtynyt jossain missä olisi päässyt vaikka kauppoja kiertelemään, mutta omasta mielestäni tällaiset paikat ovat varsinkin kesäisin paljon mukavempia. Onneksi oli kannettava mukana niin ei jäännyt toisella päivä ihan tylsäksi.

Näyttelyt menivät mielestäni ihan hyvin vaikka mukaan kotiin ei muuta tullut kuin vain yksi ruusuke. Pisteet olivat kaikilla sitä normaalia mitä yleensäkin ja palaute marsuista todella mukavaa. Palkintoja ei taidettu muutenkaan petissä jakaa kuin vain sijoittuneille ja yhdelle muulle. Pidin hurjasti tuomarin tyylistä kertoa vähän omia mielipiteitään yleisölle marsuista arvosteluitten jälkeen ja jokainen marsu sai hurjasti kehuja jostain. Tykkäsin! :)

Babiana - 94p.
Alchemilla - 95p, PPM5!
Pulla - 92p.
Hertta - 93p.
Kooka - 94p.

Babiana osallitui myös ulkomuotoon ja sai sieltä kuman. Muuta en ollut odottanutkaan, koska se on tällä hetkellä todella luiseva ja pitkulainen nuori. Tuomarikin kommentoi että kehittyy vielä. Toivotaan vaan että kehittyisi oikeaan suuntaan ;)

Näyttelyssä ei hirveästi osallistujia ollut ja ihanasti jo kolmen aikaan päästiin kotiin lähtemään. Mukana oli myös Bambusa joka jäi yöksi ja sunnuntaina lähti Lean matkassa Ouluun Almond's-marsulaan. Enään ei kotona olekaan myytävistä poikasista kuin vain Alnus jolle myös on koti tiedossa, mutta sairastelee tällä hetkellä ja nyt vain toivotaan että pieni paranee pian.

Alchemilla PPM5!

Bambusasta viiminen kuva ennen uuteen kotiin lähtöä.