lauantai 18. marraskuuta 2017

5 päivää

Pikkuiset kasvavat ja suurin osa on jo ohittanut syntymäpainonsa. Kamelin tissillä roikkuu koko ajan joku. Ihan vähän häiritään myös lauman muita jäseniä ja otetaan mallia isommista. Ihania <3 Harmikseni on ollut niin pimeää ja synkkää ettei oikein parempia kuvia ole vielä pikkuisista saannut, mutta onneksi tässä on vielä aikaa. Yksi päivä aurinko paistoi kyllä ihanasti, mutta eihän sitä yövuoron jälkeen kuitenkaan jaksanut ajoissa nousta ylös. Alla ihan nopeat kännykkäräpsyt pienistä. Doodia oli juuri tissillä juomassa, joten en viitsinyt sitä häiritä. Häkissä en ole oikein kunnon vauvakuvia saannut, kun menevät niin hurjaa vauhtia, että kuvista tulee ihan sumeita, tai kuvasta puuttuu puolet marsusta. Pitäisi varmaan näihinkin häkkeihin jossain vaiheessa lisätä ne ledit, jotka ovat kaapissa jo kohta vuoden odottaneet.


Derris

Daphne ja niin ihanat simmut <3

Dahlia

Limetan ripuli jatkui vielä muutaman päivän. Jouduin pari kertaa päivässä tukiruokkimaan sitä, lähinnä nesteytyksen kannalta ja tarjoamaan papanoita. Ruokahalu oli kuitenkin hyvä, joten tärkeintä oli saada massuun ihan sitä heinää. Täytinkin koko häkin kautaaltaan heinällä, jotta sitä olisi koko ajan nenän edessä ja aktivoisi syömään.

Paavokin kävi viikolla lääkärissä ja tutkittiin hampaat. Vaikka hampaita syyksi epäiltiinkin, niin ne olivatkin ihan hyvässä kunnossa. Ihan vähän epätasaisuutta toisella puolella alahampaissa, mutta kuitenkin niin hyvässä kunnossa, ettei ole vaikuttanut marsuun millään tavalla (ainakaan silmiin). Ne kuitenkin hiottiin tasaiseksi nyt samalla. Eipä siis löytynyt syytä silmien vuotoon. Lääkäri tykkäsi kuitenkin että hengitys rohisee vielä aavistuksen, joten jatkettiin antibioottikuuria. Jos tämä ei auta, niin suositeltiin röntgenin ottoa, jotta nähdään onko jotain muuta mikä voisi vaikuttaa. Paavollahan on jo fatty eyen takia todella pullottavat silmät (tosin pahemmin vuotava on pienellä fatty eyellä), joka voi myös osittain vaikuttaa asiaan. Vuotoa on kuitenkin sen verran että karvat irtoilevat silmien alta, joten hyvä juttuhan se ei ole. Kokeillaan myös purujen vaihtoa pois, vaikka se ei ole aijemmin vaikuttanut Paavoon mitenkään. Pölyävyyden takia se voi kuitenkin pahentaa oireita, vaikka ei itsessään syy olisi. Paavon yleiskuntoon silmät eivät kuitenkaan ole vaikuttanut mitenkään, joten mitään suurta hätäähän tässä ei ole, mutta eihän se nyt kivaakaan ole marsulle.

Uusi tulokas Elmeriina.

maanantai 13. marraskuuta 2017

D-poikue


Vuosi siinä kerkesi vierähtää kun meillä viimeeksi oli poikasia. Tänään yhdentoista aikaan päivänvalon näki meidän D-poikue. En ole varma heräsinkö johonkin Kamelin pieneen ääneen, vai näinkö vain unta, mutta heräsin juuri kun Kamelilla rupesi supistukset alkamaan. Istuin hiljaa vieressä katsomassa koko toimituksen läpi ja kaikki meni melko mallikkaasti. Ensin maailmaan putkahti isoin poikanen, 125g ja pienin 88g tuli viimisenä. Punnitsin poikaset ja katsoin sukupuolet vasta kun olivat kuivuneet ja vähän enemmän perillä maailman menosta. Vaikuttavat oikein tomerilta pieniltä ja Kamelikin näyttää voivan hyvin ja pussailee poikasiaan minkä kerkeää <3 Nimetkin pienillä on taas jo näin ajoissa (ollut jo, kröhöm, monta kuukautta mietittynä). Niille jotka eivät vielä tieneet, poikaset nimetään kasvien tieteellisillä nimillä.

Doodia, self buff naaras, 125g
Ensimmäisenä maailmaan putkahti iso ja reipas buff tyttö. Lupaavan oloinen, ainakin vielä. Kauniit silmät ja nätti pää. Väristä en uskalla vielä tarkemmin sanoa, mutta ainakin tällä hetkellä näyttää kivalta. Vähän väärän värinen omiin tarkoituksiin, mutta oon kyllä näihin syntyneisiin buffeihini ihastunut totaallisesti ;)

Daphne, self buff naaras, 98g
Toisena tuli vähän pienempi bufftyttö. Tämäkin kivan oloinen, ehkä vähän vaaleampi väri kuin siskollaan, mutta harmillisesti tumma pigmentti, joka saa korvanlehdet vähän tummumaan ja "kajaalit" silmien ympärille. Muutenhan Daphne on oikein suloinen pieni <3

Dahlia, self lemon naaras, 104g
Buffien jälkeen oli kiva huomata että syntyi meille sittenkin myös punasilmäisiä! Aluksi harmittelin kun piiloon kurkin, että saffronhan se siinä, mutta Dahlian vähän kuivuttua sain todeta että meille tuli kuin tulikin lemon! Siihenhän oli tästä yhdistelmästä vain 25% mahdollisuus. Dahlia on poikasista pitkulapäisin, mutta muuten niin suloinen. Ja lemon <3

Derris, self lemon uros, 88g
Viimeiseksi Kamelin mahan alle ilmestyi pikkuinen Derris, ja taas lemon! Jippii! Pienestä koostaan huolimatta Derris oli poikasista se joka vaikutti pirteimmältä ja oli heti lähdössä pois muiden luota synnyttyään :D Ihan kivalta vaikuttaa, katsotaan miltä vaikuttaa kun vähän kasvaa. Derris on ainakin jäämässä kotiin Ivanin kaveriksi.

Poikaset lepäilevät Kamelin hellässä huomassa ja ovat ihan vähän kierrelleet mökin ulkopuolella, ja muutama heiveröinen yritys ilopukkeihinkin on muutamalta tullut <3 Nyt vaan toivotaan, että kaikki kasvavat kunnolla ja Kamelikin pysyy hyvässä kunnossa hoitaessaan poikasiaan.

perjantai 10. marraskuuta 2017

Marsuarkea

Marsulassa tapahtuu kaikkea pientä kivaa ja myös ikävempiäkin asioita. Välillä tulee mietittyä että mistä kaikesta voisi blogiin kirjoitella, mutta harvemmin jaksaa mitään loppujen lopuksi tulla kirjoittelemaan. Olen viimeisen vuoden aikana vähentänyt aivan hurjasti koneella olemista, lähinnä maksan vain laskut ja muuten tulee nopsaan kurkattua kännykällä muut ei niin tärkeät jutut.

Käytiin Pinan Halloween-näyttelyissä 28.10 ja se menikin meidän osalta erittäin hyvin, vaikken ollut viime näyttelyiden jälkeen tehnyt oikein mitään marsuille. Babs oli PPM3 ja Nasu PPM1! Babsilta puuttuu enää yks eliittikortti että siitä tulisi Mega Epet! Nasullakin olisi nyt kasassa kolme eliittikorttia, mutta ne ovat junnujen luokista, joten avoimista pitäisi vielä saada kaksi. Osallistuttiin myös marsujen sekä omistajien pukukilpailuun ja kummastakin tuli voitto! Alla video Babsista ja Nasusta kannibaalikurpitsoina (ilmoitelkaa jos video ei halua näkyä).



Lääkärireissuiltakaan ei valitettavasti olla vältytty. Meillä on ollut hengitystieinfekioita, onneksi ihan lievänä. Muutama marsu on asunut eristyksissä antibioottikuurin ajan, kun kolmella kappaleella oli vähän nuhaa ja silmät vuotivat (osalla ihan lievää rohinaa), ettei vain ollut mitään tarttuvaa. Kaikki vaikuttavat voivan hyvin, tosin Paavolla vuotaa silmät edelleen. Lääkäri oli sitä mieltä että oli tuntevinaan ihan pientä epätasaisuutta Paavon hampaissa, joten näillä näkymillä ongelma onkin Paavon osalta niissä ja uusi aika on varattava hammashuoltoon.

Tämän viikon maanantaina kävin myös SMYn järjestämässä eläintentarkastuskoulutuksessa (vihdoinkin!). Paljon teoriaa oli jo mitä itse tiesin, mutta vähän oli myös uutta. Mielenkiintoista ja opettavinta oli päästä itse tutkimaan marsuja ja ehkä nyt voin todeta olleeni iha liian tarkka omien marsujeni kanssa viimiset vuodet. Olisi melko iso kasa rahaa säästynyt turhilta lääkärikäynneiltä, mutta minkäs sitä omille kammoilleen mahtaa :D

Kameli on vihdoinkin tiineenä - todella tiineenä ;) Poikaset voivat ihan mikä päivä tahansa putkahtaa ulos, toivottavasti kaikki menee hyvin! Kolme viikkoa sitten tunsin ensimmäiset potkut ja lantioluutkin ovat olleet melko auki jo muutaman päivän. Täällä ollaan jo ihan hermona, kun ei mitään tarkkaa astumispäivämäärää ole eikä varmasti tiedä koska poikaset tulevat. Näillä onkin kuin onkin isänä Liski, joten punasilmäisiä on mahdollista syntyä! Kaikki peukut ja varpaat pystyyn että kaikki menee hyvin!


Vielä on vähän surkua marsulassa, Limetta kehitti itselleen tänään ripulin ihan omasta huolimattomuudestani ja nyt on niin paha mieli marsuraukan takia :( Onneksi ruokahalua löytyy omasta takaa, ja terveen marsun papanat uppoavat hyvin massuun. Pitäkää Limpullekin peukut pystyssä, että saadaan marsun massu taas toimimaan kunnolla! <3

Hauska Ivan <3

sunnuntai 15. lokakuuta 2017

TuTan näyttelyt, Turku 14.10.2017

Turun Seudun Talttahampaat ry on ihan uusi jyrsijäyhdistys, joka järjesti nyt viikonloppuna toiset näyttelynsä, joissa ekaa kertaa pet-luokka marsuille. Matka meni oikein sutjakkaasti Turkuun kun äitini päättikin lähteä mukaan marsuilemaan!

Näyttelyt olivat todella mukavat ja arvostelut sujuivat melko nopeaan tahtiin, lopussa meinasi tulla itselleni jopa kiire! Istuttiin äitin ja Flying-marsulan Annukan kanssa juttelemassa vähän kaikenlaista, pistettiin marsuja valmiiksi ja taisi sielä lomassa muutama puolikas villasukkakin valmistua (ei tosin omasta toimestani). Itselläni oli ennakkoon ilmoitettu neljä marsua.

Paavo oli ensimmäisenä arvosteltavana ja se yllätti kyllä niin positiivisesti! Ei ole kukaan marsuistani koskaan tainnut istua laudalla niin nätisti mukisematta vastaan edes hampaita katsoessa. Yleensä Paavo on halunut arvostelujen alussa karata jännityksen takia laudalta ja vasta loppua kohden rauhoittunut. Nyt se oli niin hienona, että väkisinkin hymyilytti! Se saikin hienot 97p ja kuman turkista ja käsiteltävyydestä. Kävi se myös PPM-pöydällä muttei sijoittunut.

Nasu sai meidän marsuista tänään parhaat pisteet 97,5p ja oli ainoana pikkumarsuna PPM-pöydällä. Nasu olikin lopuksi hienosti PPM4! Nasu on aloittanut oikein hienosti näyttelyuransa.

Tänään ei oikein ollut Babsin päivä. Aamulla pistäessäni sitä kuljetuskoppaan, huomasin että sillä oli kiima ja se kyllä näkyi! :D Se oli todella rauhaton, nuoli ja maisteli tuomarin sormia eikä millään viitsinyt käyttäytyä. Toivotaan todellakin, että johtui juurikin kiimasta ja seuraavalla kerralla osataan taas käyttäytyä kuten hienojen naisten kuuluu. Pisteet ei kuitenkaan olleet huonot, 95,5p.

Pulla sai 97p ja kuman "hyvistä tassunpohjista ikäisekseen". Korvissa oli vähän likaa, mutta se oli jo tiedossa tuomarille vietäessä (tuli vähän kiire). Pulla kävi myös PPM-pöydällä muttei sijoittunut.

Ja arvatkaa kuka muu oli mukana jälki-ilmona? Limetta! Mietin kauan että ottaisinko sen mukaan vai en. Perjantai-iltana päätin jättää sen kotiin, mutta aamulla pakkasin sen kuitenkin vielä mukaan. Limppu veteli vanhaan tuttuun tapaan tasaisen suorituksen, vaikkei ole ikuisuuksiin ollut mukana. Se sai 96,5p, ja kuman "hyvistä tassunpohjista ikäisekseen". Tämä oli kyllä palkinnoista paras tänään! En tiedä olenko blogiin aikaisemmin maininnut mutta me ollaan jo hyvä tovi taisteltu Limpun ylipainon ja tassunpohjien kanssa. Limetalla alkoi jossain vaiheessa olla jo niin paljon painoa tassuilla, että alkoi jo olemaan oireita tassunpohjatulehduksesta. Tassut olivat turvonneet ja ei ollut kaukana että olisivat jopa voinneet tulehtua. Jossain vaiheessa paino alkoi onneksi laskea (löysin vihdoinkin häkkijärjestelyn joka toimii) ja ahkeran rasvailun avustuksella tassut ovat taas kunnossa - todistetusti!

Unipussitkin oli paikalla myymässä tuotteitaan, enkä voinnut vastustaa olla ostamatta kahta petiä. Kyllä ne fleecestä tehdyt on vaan niin enemmän marsujen mieleen, Nasu on nukkunut koko illan yhdessä niistä. Se uppoaakin sinne piiloon hyvin, kun on vielä niin pieni <3 Nasu voitti myös ihanan värikkään uniriipun.

Kameli ja Nasu testaa. Pehmeää <3

Ruusukkeet. Katsokaa kuinka söpö logo TuTalla!

Näin rento Hertta odotti meitä kotona <3

Liski oli heti kerjäämässä huomiota

Limppu rakas <3 Sai myös hyvät pisteet yleiskunnosta, ei enää jälkiä liikagrammoista.

Nasulla takana rankka päivä!

Taas pitkä näyttelypostaus! Tuli pitkästä, pitkästä aikaa juotua kahvia (voi kun kunnon tummaa kahvia on ollut ikävä!) ja vieläkään ei väsytä ollenkaan, aikaisesta heräämisestä huolimatta.

perjantai 29. syyskuuta 2017

Syyskuvia

Babs, Pulla, Kameli, Nasu & Paavo

Innostuinpa oikein kunnolla eilen kuvaamaan ja lopputuloksen näette yllä! Hain ulkoa värikkäitä vaahteranlehtiä ja levittelin ne marsujen häkin päälle. Marsujen mielestä lehdet olivat hurjan maukkaita ja sen takia melkein jokaisessa kuvassa jonkun marsun pää oli aina piilossa lehtien takana. Tämä olikin ainoa onnistunut kuva :D Tänään päätin napata vielä muutaman kuvan, ennen kuin luopuisin lehtikasasta marsulassa, tosin kuvasin tällä kertaa vain yhden marsun kerrallaan. Niin paljon helpompaa!

Kameli ei ole näyttänyt vielä mitään merkkejä tiinehtymisestä. Meillä on aina napannut heti ensimmäisestä kiimasta (myös silloin kerran kun uros tapasi naaraan vain kiiman aikana), joten hiukan ollaan jo malttamattomina, kun yleensä tässä vaiheessa on jo poikasia ruvennut näkymään. Päätin alkuviikosta vaihtaa Kamelille toisen uroksen, jolla varmasti on taidot hallussa. Voihan se olla että Kameli on tiinehtynyt viime kiimasta (vielä en ole uroksen vaihdon jälkeen kiimaa bongannut), mutta saa nyt jatkossa asua uuden tulokkaan Ivanin kanssa. Kameli on nyt 11kk, mutta ei ole vielä millään tavalla ruvennut keräämään liikaa massaa ja läskiä, joten hyvin uskaltaa vielä pitää uroksella kunnes tärppää. Jospa me vielä saataisiin pikkuisia!

Ivan



Kuten jotkut ehkä ovat jostain bonganneet, muutti meille vielä yksi lisävahvistus Almond's-marsulasta. Almond's Shoot A Bow If You Dare, "Ivan" tuli meille tekemään pikkuisia kermaporsaita! Ivanilla on ihanan vaalea creamväri ja kiva kroppa, verrattuna meidän pitkulaisiin uroksiin. Tällä hetkellä Ivan on kylläkin vähän hoikassa kunnossa, mutta massaa on pikkuhiljaa tulossa lisää. Lemoneita ei tällä herralla saa, kuten ei Nasullakaan, mutta toiveissa olisikin kivan sävyisiä kantajia.

Ivanin muutto on ollut aika raskas. Tiedossa oli, että Ivanilla oli toinen silmä tapaturmaisesti vaurioitunut jo poikasena, joka ei silmätipoista huolimatta ollut parantunut. Sen kummemin silmä ei ole Ivania häirinnyt, mitä nyt ehkä välillä vähän ärtynyt, varsinkin kun ei sokeaa silmäänsä osaa kunnolla varoa. Tiedossa oli, että joskus ehkä saattaisi olla fiksumpaa operoida silmä kokonaan pois. Päädyttiinkin operoimiseen jo ennen kuin Ivan kerkesi edes meille muuttaa ja sille varattiin aika Linnunmäestä jo heti ekalla viikolla. Gislekin oli silmän tutkittuaan sitä mieltä että paras vaihtoehto on poistaa silmä nyt, kuin ottaa riskiä että se vaurioituisi joskus vielä pahemmin. Leikkaus meni oikein hyvin Ivanin osalta. Puolentoista tunnin jälkeen marsu oli jo ihan hereillä ja valmis lähtemään kotiin, kipulääkkeen kera. Parantuminen on mennyt ilman mitään ongelmia ja tikitkin sulaneet pois. Karvat eivät ihan vielä ole kasvaneet kokonaan takaisin, mutta kuten kuvista näkee, ei paljoa enää puutu. Ivan on pärjännyt oikein hyvin yhdellä silmällä, eikä ole vaikuttanut menoon muuten, kuin ettei huomaa sivulta tulevaa liikettä (yllätys :D).

Lätty-Liski





Loppuun vielä kasa kuvia Liskistä. Oli hirmu vaikea valita julkaistavat kuvat sillä Liski oli kaikissa ihan syötävän suloinen <3 Liski muutti alkuviikosta omaan yksiöön asumaan Juhon viereen ja saivat haistella ja jutella toisilleen kalterien välistä. Parin päivän päästä häkkejä siivotessani päätin katsoa mitä mieltä pojat ovat toisistaan, tiedostaen riskit. Odotin kunnon tappeluja Liskin vasta erottua naaraasta, mutta mitäs vielä! Juho ja Liski ovat olleet nyt toistensa kanssa 2-3 päivää, eikä mitään tappeluja! Vähän on huristeltu ja jahdattu toista, mutta ei sen enempää kuin ennenkään. Ihanat pojat! <3 Niin helppoa, ja niiiin ihanaa kun ei tarvitse asuttaa näitä yksin!